sunnuntai 11. elokuuta 2013

Kuopion perusmatka 10.8.2013


Viime viikko meni jännittäessä ehkä eniten mitään pitkään aikaan. Koittihan se vihdoin ja viimein perjantai, pakkovapaapäivä, jolloin sai hyvissä ajoin lähteä ajelemaan kohti Kuopiota. Matkalla soiteltiin vielä Sini-valkun kanssa ja pääsin purkamaan viimeiset jännitykset sanallisesti. Sain vielä s-postin Siniltä perjantai-iltana, joka selkeytti monta päässä pyörivää ajatusta. Perjantai aamupäivänä kävin Matkuksen kauppakeskuksessa ja sieltä lähti taas urkkavaatetta Stadiumista mukaan. Söin myös runsaan lounaan Matkuksessa. Iltapäivällä parkkeerasin Volvon Scandicin P-paikalle ja kirjoittaudun hotelliin, jossa oli jo täysi höyry päällä kisajärjestäjillä. 


Perjantain ohjelmassa oli totta kai ensimmäisenä uintipaikan tsekkaus. Kallaveden pinnalla kävi vain pienen pieni vire, joka rauhoitti suunnattomasti uintijännitystä. Uintireitin poijujen epäsymmetrisyys pisti silmään, mutta silläkin oli tietty tarkoitus. Lähtökarsina oli kuvasta vasemmalla ja punaiset poijut opastivat toisen kierroksen / uintireitin päätöksen "lavalle". 
Perjantai-iltana kävin keskustasta ostamassa  illan ja kisapäivän evästä. Perjantai-iltana kävin vielä höntsäämässä juoksureitin läpi. Sehän olikin tuttua baanaa viime syksyn puolimarareitiltä. Jännityksen lieventäjänä minulla oli koko viikon ajan ollut luettavana sellainen hömpän pömppä kirja, joka jaksoi viihdyttää ja viedä ajatukset pois jännityksestä tehokkaasti. Illalla ei unta tarvinnut odotella, kun sai kerrankin ihan rauhassa nukkua ylhäisessä yksinäisyydessä ilman häiriötekijöitä.


Olin muuten lakannut kisakynnet sekä varpaisiin että sormiin hopeisella lakalla (liekkö ollut enne:)  Olin myös lainannut kisamantraksi Kaukomara-blogin Pian Ninnille lanseeraamasta mantrasta "Rauhaa ja voimaa". Käytin sitä ennen kisaa ja kisan aikana aika monta kertaa. Kiitos Pia :)




Perjantai-iltana kävin ilmoittautumassa kisakansliassa, josta sain kisakirjekuoren. Illalla merkkailin pyörän ja kypärän omalla kisanumerotarralla 721 ja virittelin kisanumeron kuminauhaan.


Kisamuistona Kuopion kisasta oli ihan kiva buffi ja valtavan iso Teho-juomapullo.

Lauantaiaamuna heräilin seiskan aikoihin, mutta myöhästytin aamupalaa ihan tarkoituksella tuonne kasin jälkeen. Aamulla kävin myös ostamassa exposta irtohihat ja polvenlämmittimet sekä zippinauhan. Aamupäivä menikin tosi nopsasti touhutessa omia valmisteluja hotellihuoneessa ja käväistessä välillä katsomassa muita lähtöjä. Söin vielä pikkasen ennen omaa starttia ja sitten pyörä ja muut tykötarpeet omalle vaihtopaikalle. Siellä sitten käteltiin ja esittäydyttiin ja turistiin oman sarjan neljän naisen kesken. Sitten olikin aika laittaa märkkäri ja muut uintikamppeet päälle ja mennä lähtökarsinaan.
Uinti
Karsinassa näin Ninnin ja Jaanan ja vaihdettiin vielä muutama sana heidän kanssaan. Sitten paukahti vai törähtikö startti. Läksin sisäreunasta, mutta ihan takarivistä uimaan. Sain uitua muutaman kymmenen metriä suht rauhassa vaparia, mutta sitten yksi samaa vauhtia uiva rupesi siksakkailemaan edestä, takaa ja välillä sivusta, johon minulta petti hermo. Muistin mantran ja sotasuunnitelman ja rupesin kaikessa rauhassa uimaan rinulia. Takapoijuilla kävi jo vähän isompi liplatus, joka ei olisi haitannut vaparin uintiakaan. Uinti oli kahtena 750 m kierroksena ja välillä käytiin sellaisella "lavalla". Lavalta toiselle kierrokselle oli mahdollista hypätä pää edellä tai mennä rauhassa jalat edellä veteen. Minä menin pää edellä, mutta vaikka minulla on huiput uimalasit, niin ne hörppäsi pikkasen vettä. Ne piti tyhjentää ja jatkaa uintia. Toisen kiekankin uin melkein kokonaan rinulia. En jaksa nyt soimata itseäni rinulin uinnista, vaan olen tyytyväinen uintiaikaan, joka oli 37.02.
T1
Uinnin jälkeen jaksoin hyvin juosta juoksureitin yli tehdyn sillan yli vaihtopaikalle. Siinä sitten märkkäri pois, jalkojen ja käsien kuivaus - sukat ja pyöräilykengät jalkaan - kypärä ja ajolasit päähän - uudet irtohihat käsiin ja juoksuun kohti pyörän aloitusta. 
Pyörä
Pyörä lähti kulkemaan hyvin. Tykkäsin pyöräreitistä kokonaisuutena eikä minulla ollut mitään vaikeuksia pyöräosuudella. Olihan ne mukulakiviosuudet hieman haastavat, mutta niihin piti vain asennoitua aina tietyllä keskittymisellä. Toisaalta ihan kiva tuollainen neljänä lenkkinä ajettava pyöräosuus. Eka kikan jälkeen tiesi aina mitä oli odotettavissa. Minun pyöräaika oli 1.30.26 (sisälsi T1 ja T2).
T2
Pyörän jälkeen taas kipiteltiin alamäkeä kohti vaihtopaikkaa. Pyörävarusteet pois päältä ja lenkkarit jalkaan. Jätin lasit päähän. Siitä kun oikaisin itseni juoksuun ekaa kertaa minulla kramppasi pyörän jälkeen vatsalihakset, mutta onneksi vain hetkellisesti. Samoin pohkeiden alapuolella on ollut jonkinlaisia tuntemuksia useamman eri reenin jälkeen ja säikähdinkin ensin, että pohkeet rupeavat kramppaamaan. Mutta onneksi ei ja se paineen tunnekin hävisi oikeastaan heti juoksuun lähtiessä.
Juoksu
Juoksu lähti kulkemaan ihan hyvällä tätsillä eikä sellaista töpöttämistä ollut ollenkaan havaittavissa, mitä kaikkien yhdistelmätreenien jälkeen on ollut. Tykkäsin myös tasaisesta reitistä, joka sopii tällaiselle mäkivieroksuvalle juoksijalle. Minä tykkäsin myös lyhyestä juoksureitistä, joka juostiin kolmena edestakaisin juostavana lenkurana. Ensimmäisillä lenkuroilla oli vielä pikkasen tungosta kapeilla kevareilla, mutta tungos helpotti jo huomattavasti viimeisellä lenkuralla. Mukava oli myös tsempata tuttuja ja vähemmän tuttuja ja vaikka tuossa vaiheessa minä olen yleensä aika totista naista.Juoksun aika oli 1.00.40


Kokonaisaika oli 3.08.07. Maaliin  juostiin tuollaisen hevosenkengän kautta ja tämä nainen oli niin onessaan maaliin tullessa, että se varmaan näkyi ja kuului. Tuulettelin ihan oikeesti :) Kuuluttaja kertoi, että olin tullut maaliin kolmantena omassa ikäluokassa. Maaliintulon jälkeen sitten kaikkea hyvää Teho-tuotetta nassuun ja hyvän olon endorfiineistä nauttimaan. Sitten vaihtopaikalle fiilistelemään yhteistyökumppanien kanssa. Vaihtopaikan romppeet kasaan ja hotellihuoneeseen suihkuun ja ihmettelemään omia osuusaikoja. Minulla oli Polar ranteessa, mutta tietoisesti en katsonut siihen kertaakaan kisan aikana. Sykemittaria ei ollut, tietystä syystä (josta postaus ehkä lähipäivinä)!




Loppuajan ja osuusaikojen varmistuttua oli pakko ottaa puhelu Sini-valkulle. Sain purettua hyvän olon tunteet ja käytyä kisa läpi nopsasti heti tuoreeltaan. Puhelu lopetettiin kun oli siirryttävä palkintojen jakoon. Olin varustautunut pokkaamaan pronssimitalin, mutta kun oma age group-sarjan tulokset lueteltiin, ei kuuluttaja kertonut kuin kaksi nimeä. Minä menin melkein "lyömään nyrkkiä pöytään", että enkö minä ole listoilla? Löytyihän se nimi ja aika jostain paperista ja saatiin aplodeeraukset useampaan otteeseen. Minä selitän tuossa alemmassa kuvassa tohkeissani vielä jotain kuuluttajalle. Ai, niin ja hämmennys ja yllätys oli aika suuri, kun minun kaulaan ripustettiin SM hopeamitali N 50 - 54 perusmatkan sarjassa. 


Lisäksi sain vielä valosarjan pyörään. Mitali kaulassa läksin onessani ajelemaan kohti Joensuuta. Eikä meinannut uni tulla seuraavana yönä silmään, kun kävin vielä niin kierroksilla.



Sini-valkku sanoi puhelimessa, että pakota vaikka joku ottamaan podiumkuvat. Mutta onneksi ei tarvinnut pakottaa :) Kiitos Reippaasti-blogin Mirjami kun jeesasit kuvien otossa ja sinulle vielä tätäkin kautta mahottomasti Onnea. On siinä rautainen kisailija, kun kisatalkoitten sivussa käydään vetäsemässä oman ikäluokan Suomen mestaruus, huippua!

21 kommenttia:

  1. Onnea Anne vielä kerran hienosta suorituksesta ja ekasta SM-mitalista! :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä Anne!! Loistavasti meni siulla kisat-mitäs mie sanoin ;D Onnea tuhannesti sekä hienosta kisasta että sm-hopeasta!!! Meijän seura se vaan näköjään kahmii näitä sm-mitaleita! =) ONNEA, olet täyttä terästä <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeeeeee...kiitos Hanne :) Niinhän sie sanoit! Ylläri, pylläri Sm-hoppee oli. Joo, Nyyssösen Marko otti pronssia ja Nissisen Juha hoppeeta ja mies sitten yllärihoppeeta meijän seurasta :)

      Poista
  3. Onnee, sää oot ihan huippu. Hieno mitali!

    Mää tykkäsin kans tosta pyöräreitistä, aivan turhaan jännitin sitä etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana :) Pyöräreitti oli kyllä tosi mukava!

      Poista
  4. Voi Anne miten ihanaaaa!
    Kiva oli lukee kisarapsa.
    Kyllä on kommee mitali! Tuota voipi kuule hehkuttaa nyt tovin jos toisenkin!
    Oon niiiin erikoisen onnellinen nyt kun sie olit vähän huolissaan miten mennee ja sit sait hyvin kasattuu ittes ja nappasit SM-mitalin tuliaisiks! Ihan huikeeta kerrassaan!
    Tuhannet onnittelurutistukset teräsnaiselle! Ihan täyttä terästä oot! Hienoo ja onnee! <3
    Melekein mitalikahvit ois juotava....viimestään sit syyskuussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään olen ollut kyllä vain SM-huumassa. Kyllä varmaan hehkuttelen aina tilaisuuden tullen ja huomenna työpaikan miehille varsinkii ;) Sitten alkaa kova treeni ja keskittyminen Kuopion puolimaralle. Puolimara-ajan parantaminen on toinen tämän kesän päätavoitteista. Neljän viikon päästä olisi se koitos sitten edessä.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. Onnea Anne hurjan paljon mahtavasta triathlondebyytistä! Olet täyttä rautaa! Tunnustan, että tunnistin sut melko varmasti juoksureitillä ja palkintojenjako varmisti arvaukseni, mutta hienoisesta epäsosiaalisuudestani johtuen en tullut puhelemaan. Ensi kerralla sitten :-). Katsonkin heti, onko mulla kuvia susta.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Kirsi :) Olisit vain tullut nykimään hihasta. Sinulla ja Lauralla on ollut niin vähän omia kuvia blogissa, jotta en olisi tunnistanut livenä. Muistan kyllä kuulleeni sinun nimen kuulutuksissa ja ollaan oltu maalialueella varmaan samoihin aikoihin. Ensi kerralla sitten ja jos kuvia löytyy niin olisin ikionnellinen jos saisin niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi kyllä kuvia ei sinusta ollut meidän kameraan osunut :-(. Toivottavasti saat muualta kuvia!

      Poista
    2. Kiitos kun tsekkasit. Ei ole vielä järjestäjän kuvat / videot ilmestyneet eetteriin. Siellä ei todennäköisesti kuitenkaan ole peräpään maaliin tulijoita :)

      Poista
  7. Onnea SM-mitalistille! Kiva että mantra toimi. Sen on alunperin lanseerannut yksi tri-ystävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia!
      Mantra oli kyllä käytössä henkisesti vaikealla uintirastilla aika monta kertaa samoin kuin juoksun viime vaiheissa, kun tuntui, että ei millään enää jaksais!
      Ihana oli myös yksi kanssa kilpailija, mies muuten, kun olin viimeisellä kierroksella tulossa kohti maalia juoksukiekon ainoata pienen pientä mäkeä nousten ja minun vauhti hiipui, niin tämä mies työnsi selästä ja sanoi että jaksaa, jaksaa! Ihana viimeinen tsemppaus :)

      Poista
  8. Onnea onnistuneesta kisasta sekä mitalista vielä tätäkin kautta! :)

    VastaaPoista