Putosin taas epätoivon suohon. Tällä viikolla minulla oli kolme tärkeää treeniä; keskiviikon tempoajo, torstain testijuoksu ja tämän päivän tritreeni. Kaksi ensimmäistä meni hyvin ja itselle jäi tosi hyvät fiilikset varsinkin juoksusta. Juoksuvauhtien kanssa olen kipuillut ihan urakalla viime aikoina. Torstaina näin jo pienen pienen valonsähteen juoksun suhteen.
Tänään pudottiin taas kaikkien lajien suhteen ihan pohjalle. Viimeistelytritreeni ennen Kuopion perusmatkaa oli tänään Lykynlammella. Uinti ei lähtenyt kulkemaan oikein kok aikana, vaan minulla oli ekaa kertaa sellainen ihmeellinen ankkamainen ääni hengityksen kanssa. Se ei kyllä haitannut uinnin hengitystä, mutta sitä vain jäi koko ajan kuuntelemaan ja ihmettelemään. Uinnin loputtua katsoin kellosta uinnin ajan ja katsoin sen väärin ja siitä alkoi sellainen alakulo, että oksat pois. Pyörä ei tänään oikein vakuuttanut minua. Ensimmäinen puolikkaan jälkeen katsoin kelloa ja heitin myös pyörän suhteen hanskat tiskiin,vaikka toinen puolikas menikin himppa nopeammin. Juoksusta ei voi sanoa muuta kuin hidasta taapertamista. En muistanut ottaa hattua mukaan ja suorassa auringonpaisteessa huonolla soratiellä juostessa ei ilo irronnut. Samoin nestettä olisi ollut ihan mukava saada juoksun aikana.
Mietin myös Kuopion kisan aikataulua. Olen enemmän aamutreenailija ja minulle parhaiten sopiva treeniaika on parin tunnin päästä aamupalasta elikkä yhdeksästä - kymmenestä eteenpäin. Kuopiossa lähtö on joskus yhden jälkeen. En tiedä miten lauantain syömiset / juomiset olisi hyvä tehdä, jotta kisan jaksaa kisata, mutta mikään laji ei kärsisi syömisistä. Toisena kysymyksenä tietysti on, että mitä kannattaa lauantaina syödä? Aamupalan vielä hanskaan, mutta jos ennen kisaa syön lounaan niin mitä syön?
Toisena mietittävänä asiana on uintiolosuhteet. En ole avovedessä tehnyt sellaista 750 m uintia avoselällä koskaan. Lykynlammen ja Kaunislahden olosuhteet eivät varmaan vastaa Kuopion uinnin olosuhteita. Toisaalta aina voi turvautua mummorintaan, jos ei jaksa tai muuten ahdistaa.
Kolmannen asian olen jo ratkaissut. Jos minulta puhkeaa rengas pyöräilyn aikana, keskeytän kisan. En rupea näillä taidoilla / työkaluilla säätämään mitään koska siinä saattaisi tuhraantua ikuisuus!
Jos treeneissä ei suju niin ei siitä kannata huolestua :) välillä menee hyvin ja välillä huonosti. Joskus jopa todella huonosti. Itsehän masennun jokaisesta huonommin sujuneesta treenistä :D
VastaaPoistaUintia ei pidä miettiä liian tarkasti niin se sujuu. Antaa mennä vaan! Katse kohti poijua eikä suotta mieti matkaa, toimii itselläni ainakin tällaisena, nyt voi ehkä jo sanoa, entisenä panikoijana.
Minulla oli vähän sama syömis hämmennys, kun menin Joroisille. Startti oli vasta illalla kuudelta. Päädyin syömään ajomatkalla kuivattuja hedelmiä ja juomaan ja kaksi tuntia ennen kisaa kävin syömässä hesessä juustoaterian salaatilla. Oli harvinaisen hyvä valinta :D
Tsemppiä kisoihin ja valmistautumiseen :)
Kiitos, tänään on jo positiivisempi päivä. Raskaan viikon jälkeen eilen tuntui pitkässä treenissä, että kaikki kaatuu ja mikään ei onnistu. Tosiaan tuo uinti aina mietityttää vaikka tietää, ettei se ole ollenkaan paha rasti (tai sitten on)!? Nyt vaan nokka kohti kattoa ja viimeiseen viikkoon ennen kisoja, iiiiiiiiks :))
VastaaPoistaMoikka,
VastaaPoistaNuo sinun ajatukset on ainakin täysin normaaleja. Joskus tuntuu ettei mikään oikein ota onnistuakseen ja etenkin kun on rankka viikko takana, niin pienikin asia jos menee päin seiniä ( tai sille tuntuu, vaikka ei menisikään) niin silloin alkaa tuntua että lähes kaikki menee päin just sinne.
Sinunkin kohdalla tuossa on niin monta tekijää, mitkä on vaikuttanut tohon tunteeseen, ääni uinnissa, aurinko ja monta seikkaa, joten ihan ymmärrettävää että hetkittäinen harmitus tulee.
Mulla oli joulukuun puolikkaalla syömisen kanssa samanlaista pohdintaa, kun puolikas juostiin heti aamulla aikaseen ja minä taas en oo aamutreenaja, niin olin vähän huolissani että miten pärjään. Söin kuitenkin hyvän aamiaisen ja natustelin tujakampaa juomaa ja vaaleeta leipää sit tuntii ennen lähtöä. Hyvin pärjäsin vaikka jännitti. Joka vitosella join sit vähän urkkajuomaa ja energiat riitti hyvin, vaikka en siissitä ruokaruokaa ollut syönyt, aamiaisen vain.
Ihana että sulla on tänään jo parempi fiilis. Sellaista se on näitten treenien kanssa, että välillä mennään lujaa ja kaikki tuntuu niin supersiistisltä ja kehitystä tulee, sitten tulee hetkittäisiä ketutuksia kun tuntuu ettei mikän onnista.
Siks urheilu (mulle kuntoilu) on just niin kivaa, aina ei voi mennä hyvin ja sit kun menee hyvin, niin se tunne on mahtavaa. Onneks niitä parempia päiviä on miljoona kertaa enempi :)
Kuten sulla, oot kehittynyt huimasti, saanu todella loistavia ja onnistuneita, ehjiä treenejä alle.
Eli pieni panikointi ennen kisaa on täysin normaalia ja oon vakuuttunut että sun kisas menee todella loistavasti, niin hyvin oot saanu treenattua!
Mukavaa viimeistä viimeistelyviikkoa ja rutkasti tsemppiä kisaan! <3 :)
Kiitos Hansu...ihanaa tsemppitekstiä <3 Ja tietynlainen ja tasoinen jännitys varmaan on ihan hyvä asia. Mutta kun tuo vuoristorata menee joskus aina niin syvälle, että hirvittää. Ja tuo väsymys, josta kirjoiteltiin facessakin antaa kahta kauhiamman säväyksen pienillekin vastoin käymisille.
VastaaPoista