Eve Hietamiehen kirjoittama Puolinainen täydentää aikaisemmin ilmestyneitä kirjoja Yösyöttö ja Tarhapäivä. Tosin tämä kirja olisi pitänyt kirjoittaa ensin, koska se käsittelee lapsettomuutta. Aihe on vakava eikä varmaan helpoimmasta päästä käsitellä, jos se omalle kohdalle sattuu. Mutta kirjaan Hietamies oli jälleen kerran käyttänyt niin mukaansa tempaavan kirjoitustyyliä, että oksat pois. Tosin en sitä enää ihmetellyt vaan oikeastaan odotin aikaisemmat kirjat luettuani ja nautin vain sanojen, lauseiden, kappaleiden ja koko kirjan antamasta lukunautinnosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti