Käpyjen potkimista

Viime viikko oli treeneissä määräviikko. Treenitunteja kertyi kaiken kaikkiaan 16 h ja rapiat. Se on enkka treenituntien määrässä ikinä. Pääsiäisen seutuun tuli rapiat 13 h, kun olin siellä trileirillä ja siellä kertyi viikonlopun aikana treenitunteja. Lomaviikolla tein useana päivänä aamu- ja iltatreenin tai sitten pitkän yhden treenin. Viikko oli kiva, eikä totaalista stoppia tullut missään vaiheessa vaan loppuun asti sinniteltiin vaikka sunnuntain tritreenissä oli jo kestämistä!

Tämä viikko on sitten aloitettu sellaisella lajilla kuin käpyjen potkiminen ja miettiminen. Raskasta tämä käpyjen potkiminenkin on, kun on tottunut höseltämään koko ajan. En ole saanut oikein mitään aikaiseksi kotonakaan, vaan illat vierähtävät ohi ihan tuosta noin vaan.

Miettimisen tarkoituksena olisi käydä läpi omia vahvuuksia ja heikkouksia laji lajilta. Pää lyö kyllä tässä asiassa nyt ihan tyhjää.

Onneksi pääsen tänään jo höntsäilemään juoksun merkeissä ja perjantaina salille.

Tämäkin käpyjen potkiminen on varmaan tervetullutta aikaa kaiken keskellä ja toivottavasti tuottaa sen tuloksen, mikä sen tarkoitus on.

Blogitekstin kuvituksena minun vanhuksen tämän kesäinen uintireissu. Vanhuksella alkaa vaan vauhti uhkaavasti hidastua ja makuuasentoon on aina päästävä. Jaloillaan ei olla enää kuin lyhyet lenkit ja siirtymiset paikasta A paikkaan B. Aika usein lyödään liinat kiinni, eikä lähdetä edes sille pienelle lenkille. Samoin sänkyyn hyppääminen ei onnistu joka kerta vaan on tyydyttävä mamman sängyn vieressä lattialla nukkumiseen. Ikäähän tuolla vanhukselle tulee lokakuussa 12 vuotta.