Määräviikko jatkui keskiviikkoaamuna heti aamupalan jälkeen kympin lenkillä, johon sisällytin koordinaatiot ja jatkui illalla alkuverran jälkeen tehtävällä keskivartalon lihaskunnolla. Keskiviikkona vaihtui näillä hoodeilla kesä syksyyn ihan kertalaakista. Keli viileni ja vettä satoi koko päivän. Heti iski itseenkin sellainen flegmaattinen olotila, että tässäkö tämä nyt oli?
Mutta onneksi torstai-iltana Lykynlammen porrastreenit voitiin pitää ihan inhimillisessä kelissä. Porrastreenien kuvat on ottanut Hanna, joka pitää myös treenintäyteistä blogia. Torstain porrastreeni sisälsi taas uusia ja erilaisia liikkeitä. Tuo "ass to grass" portaiden alastulo oli kyllä aika kauhee, samoin kuin rapukävely portaita ylöspäin (ei kuvaa).
Perjantaina kävin tekemässä kevyehkön paikkoja avaavan uinti - juoksutreenin samoissa Lykynlammen maisemissa, jossa oli määräviikon huipennuksena sunnuntaina vuorossa uinti-pyörä-juoksutreeni elikkä ihan oikea triathlontreeni. Jo perjantaina ei olisi oikein hotsittanut lähteä treenamaan ja sunnuntaina oli aivan pakko käskyttää itsensä matkaan. Sunnuntain tihkusade ja kolea keli ei paljon houkuttanut pitkään treeniin! Uintiin ei onneksi vesisade haittaa, mutta juuri uinnin vuoksi on pakko lähteä "merta edemmäksi kalaan" eli tuonne Lykylle ja kasattava kaikki tarvittava autoon. Tänään olisin kyllä tarvinnut vaihtosukat ja toisen pitkähihaisen treenipaidan mukaan. Uinti sujui taas tosi kivasti, vaikka sitä aina eniten jännitän. Uinnissa tulee sellainen "en jaksa vaihe" jossakin 500 m paikkeilla, mutta kun sen yli pääsee niin helpottaa. Kävin kyllä jokaisen lenkuran jälkeen laiturin portailla ihan oman mielenterveyden takia. Minulla on menossa myös päivystys, joka tarkoittaa pientä varpailla oloa koko ajan. Onneksi ei tänään kesken treenin tarvinnut sännätä minnekään. Pyöräily oli tänään sanoisinko tukkoista. Ketutti koko matkan kääntöpaikalle, mutta onneksi vähän ennen kääntöpaikkaa näin vilauksen valkusta, joka oli Joensuun Pyöräilijöiden sunnuntailenkillä ja sain siitä virtaa jatkaa takaisin autolle ja juoksemaan. Tänään kävi kyllä sata kertaa mielessä ensin uinnin ja sitten pyöräilyn jälkeen, että menen kotiin ja teen myöhemmin pyörän / juoksun. Mutta onneksi en antanut ajatuksilleni siimaa, vaan pyörän jälkeen laitoin lenkkarit kylmiin jalkoihin, joissa oli ne litimärät sukat. Ajotakki pois päältä ja firman lippis päähän ja ei kun juoksemaan. Jalat olivat ihan tönköt ja kylmät (samoin kuin koko kroppa) muutaman ensimmäisen kilometrin ennen kuin rupesi lämpenemään. Juoksin sitten 9,5 kilometriä enkä yhtään enempää. Autolla heti protskupatukkaa ja energiajuomaa naamariin, kuivaa ylle ja kiireesti kotiin. Kotona heti sauna lämpiämään, vaatteet ja pyörä pesuun ja lisää ruokaa nassuun. Saunassa lämpeni sitten lopullisesti ja nyt on taas kaiken voittanut olotila! Ensi viikko on kevyt viikko, jolloin tankataan ja relataan treenaamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti