Viikonloppu

Eilen, oman treeniviikon viimeisen treenin jälkeen olin sopinut juniorin kanssa, että mennään syömään juhlalounas hänen 19 v. synttäreiden kunniaksi Amarilloon. Ajatuksena minulla oli syödä tuon burgerin päälle vielä Amarillon brownie-jälkkäri kahvin kanssa, mutta arvatkaa jaksoiko edes ajatella moista. Nimittäin edellisen kerran kun söin Amarillossa muutama viikko sitten, en jaksanut syödä tuota taivaallisen hyvää jälkiruokaa loppuun. Juniori söi urheasti alkupalan jälkeen tuon burgerin loppuun. Aivan mahtava masun täyte juhlan kunniaksi.

Ajelin kaupungilta kotiin ja ajatuksena oli ottaa ihan pienet tirsat ruuan jälkeen ja lähteä katsomaan Areenalle 12 h Yöjuoksun lähtöä. No, ajatukseksi lähdön näkeminen jäi, sillä heräilin tirsoilta vajaan kuuden tunnin unien jälkeen klo. 23.30. Herättyäni läksin Areenalle ja olin siellä puolen yön kantturoissa.

Areenalla yhden huoltopöydän takana istuivat koko yön huoltojoukoissa ollut Hanne ja Hanna-Riitta, joka oli tullut fiilistelemään Areenan tunnelmaa. Minun työpaikalta oli kaksi huimaa juoksemassa myös 12 tunnin urakkaansa, joten kannustettavia riitti.

Hanne huolsi vuoden takaisella kokemuksella Tuulaa, Karia ja välistä Lauraakin. Jossain vaiheessa, kun juoksijan yllättää väsymys, kipu pään tyhjeneminen, rasitus yms. on hyvä, että huoltopöydän äärestä muistutetaan suolasta, juomisesta, energiasta ja välillä myös hieronnasta. Mahtavaa, kun joku jaksaa valvoa koko yön ja huoltaa juoksijoita. 

Minä läksin neljän paikkeilla kotiin jatkonukkumaan muutaman tunnin. Tänään onkin vuorossa lepopäivä. Ulkona onkin aikamoinen Eino-myräkkä, joten ulkoilu tuossa kelissä ei hirveästi kiehdo. Hyvä jos pysyisi pystyssä tuossa tuulessa ja tuiverruksessa! Toivottavasti tuuli tyyntyy kello viiteen mennessä, silloin nimittäin pitäisi piipertää tuohon vähän matkan päähän Party Lite-kynttiläkutsuille nautiskelemaan kauniista kynttilöistä ja illan emännän herkuista :)

Fivefingers

Minua on jo reilun kuukauden poltellut 4Runnersin lahjakortti, jonka voitin heidän facebook-arvonnasta. Keskiviikkona sitten livistin kesken työpäivän Helsingin junaan ja aloitin tämän mukavan pienen kengänhakutripin.

Keskiviikkona puolilta päivin läksin työpaikalta taivaltamaan kohti juna-asemaa aikamoisessa sohjossa. Siitä olikin sitten seurauksena, että sukat ja kengät olivat ihan märät kun pääsin junaan. Onneksi olin heittänyt uudet piirakkasukat reppuun ja onnellisena istuin junassa lämpimät piirakat jalassa. Sukat eivät tosin kerenneet kuivaa ennen Tikkurilan asemaa, jossa jäin pois junasta. Mukava ilta sisälsi hyvää ruokaa, hyvää seuraa, naurua ja paljon jutustelua. Tikkurilasta jatkoin torstai aamuna matkaa  Helsinkiin.

 4Runners sijaitsee Kampin kauppakeskuksessa ja siellä sain erittäin hyvää palvelua kenkien sovittamiseen. Kerettiin jutskailla myyjän kanssa ummet ja lammet ja kaupan päällisiksi join vielä kupin kahvia myyjän kanssa. Lahjakortin lisäksi jouduin pulittamaan kengistä yhdeksän euroa, joten oli aivan pakko ostaa vielä pipo talvisiin juoksuihin ja hiihtoon.

Varpaiden kenkiin laittaminen ei sujunut ensimmäisellä kerralla ihan noin vain. Jonkin aikaa piti varpaita metsästellä toisista koloista, mutta sitten ne löysivät kaikki oman kolpn. Mukavalta tuntui tallustella noilla pehmoisuuksilla kaupan lattialla. Ensin täytyy kotona harjoitella kenkien jalkaan laittoa ennen kuin uskaltaa noiden kanssa  lähteä salille. Vakaa aikomus on käyttää noita salikenkinä tämä talvi ja sitten ensi kesänä kokeilla ulkona liikkumista ja ehkäpä myös juoksua.

Tämä päivä

- tämän lomajakson viimeisenä lomapäivänä heräilin ensimmäistä kertaa joskus kolmen aikoihin ja kun uni pakeni silmistä (=WC+koira takapihalle) luin sellaisen tunnin verran ennen seuraavaa unijaksoa

- seiskan aikoihin piti kammeta ylös sängystä, vaikka siinä vaiheessa olisi vielä nukuttanutkin
- ensimmäisenä pyöräilyvermettä päälle, koira ulos ja Karjalaisen käynti postilaatikosta
- ulkona oli tosi kylmä, jotain + 10 astetta, joten piti miettiä tulevan pyöräilyn vaatetusta

- aamupalaa naamariin (kaurapuuro raejuustolla ja Bonne mangososeella, kauraleipä avokadolla, porkkana, ananasmehua, puolikas banaani ja magnesiumtabu) ja Karjalaisen selaus

- puoli ysin paikkeilla Nishikin tsekkaus, känny ja avain satulalaukkuun, juomapullo telineeseen, itselle päälle normipyöräilyvermeiden lisäksi irtohihat ja liivi ja 1,5 tunnin pyöräilylenkille, joka sisälsi kymmenen lyhyttä kadenssivetoa. Aurinkoinen mutta syksyinen keli oli kaunis ja oli tosi kiva vielä maantiepyöräillä. Ihan hivenen rupesi loppulenkistä varpaita kylmämään.

- kotona vielä (punnerrukset, vatsat, dipit, hoover liskoilla) x 2. Oli muuten pyöräilyn jälkeen hivenen hapokasta! Sitten suihkuun

- olin tehnyt Sini-koutsin kanssa tärskyt minun lempparikahvila Houkutukseen klo. 12.00, jonne ajelin kotonta Crescentilläni. Tarjosin parhaalle koutsille lounassalaatin ja jälkkäriksi SM-hopea ruis-mustikkatäytekakkua Presidentti kahvilla. (Yllä olevat kuvat eivät ole tältä päivältä, mutta samanlaista settiä olen syönyt Houkutuksessa joskus aikaisemminkin :)

- siinä meni sitten ihan jokunen aika käydessä läpi menneitä ja tulevia treenejä sekä kaksi kuukautta sitten tehtyä juoksutestiä. Sain muutaman A4:n testistä ja käytiin sen pohjalta mielenkiintoista keskustelua. Jutut sivusivat myös tulevaa....! Yksi parhaista puolista tässä valmentaja - valmennettava-suhteessa on se, että saan älyttömän hyviä vastauksia kysymyksiini ja ajatuksiini. Tämä vuoropuhelu on niin tärkeää, koska minä analysoin, mietin, funtsin asioita. Minun koutsilla on sekä teoreettista, että käytännön tietoa valmennuksesta, jota hän minulle sitten jakaa. Minun koutsi ei myöskään ole kaikista hiljaisinta ihmistyyppiä, vaan häneltäkin tulee tekstiä joskus ihan solkenaan :) Ei ole vaikeutta löytää puheenaiheita ja aina jää joku aihe vielä keskenkin....

- lounaan jälkeen kävin vielä jättämässä Polarin hoitoon elikkä patterin vaihtoon ja synkronointiin Kulta Nalleen

- kävin vielä useammassa kaupassa etsimässä isoa jumppapalloa. Sokokselta sen 75 cm jumppapallon sitten vihdoin ja viimein löysin.

- jo aamulla purin ja kerin tätä topin / liivin takakappaletta sen seitsemän kertaa ennen kuin sain sen sujumaan suunnitelmien mukaan.

- nyt illalla olen käynyt karvaisen kanssa lenkillä, syönyt (useampaan otteeseen), neulonut, koneillut ja kohta rupean venyttelemään / rullailemaan ja sitten lukemaan.

Tätä viikkoa

 

Maanantai-iltana lentoreissun jälkeen kävin vielä ihmettelemässä "Messin" ja hänen ison veljensä loputonta energiaa. Mailat olivat isompia kuin itse "Messi", mutta siitä huolimatta pallo kulki ja lensi. "Messi" jotenkin puolihuolimattomasti otti omenan omanapuusta, kun se sattui olemaan hollillaan.  Ennen kuin hän joutui siitä asiasta jäähylle, yritti hän epätoivoisesti kiinnittää sen omenan takaisin puun oksaan (minulla ja siskollani oli ihan vähän naurussa pitelemistä). Tuon tempauksen jälkeen jäähy kiltisti suoritettiin portailla istuen ja sitten pääsi taas baanalle. Aivan uskomaton liike ja energia noilla pojilla on koko ajan. 

Tiistai-iltana vuorossa oli kevyt juoksu sisältäen koordinaatiot ja sen jälkeen uinti. Menin tekemään reenin kokonaisuudessaan Lehmon Kaunislahteen tavoitteena saada uitua vähän haasteellisemmissa olosuhteissa. Mutta eihän Höytiäiselläkään vesi ollut kylmää, eikä kuvan mukainen liplatus paljon uintia haitannut.

Keskiviikkona vedin ihan yksin tempolenkuran, joka kulki yllättävän hyvin. Alkuverralenkki meni vaan himppa liian lujaa, kun piti yksi mies ohittaa Ilomantsintiellä ja senkin lenkin keskivauhti ei paljoa hitaampi ollut kuin itse tempokaan. Loppuverralenkin sitten maltoin jo ajaa ihan rauhassa.

Torstaina kävin testimässä juoksua Repsikan neljän kilometrin lenkuralla kaksi kertaa kovasti juosten. Täytyypi juoksun tulosten jälkeen uskoa, että kyllä minä ihan pikkasen kovemminkin jaksan juosta, kuin mitä tähän asti kellotetut juoksut näyttävät. Olisikohan jotakin pienen pientä kehitystä tuossakin lajissa jo tapahtunut, I hope so!

Kaksi viimeistä kuvaa on tämän päivän lounaasta ja välipalasta. Lounas oli kyllä niin sovellettu teemalla "Mitä jääkaapista löytyy" (pinaattilettuja, raejuustoa ja mustikoita)! Välipalaherkkuna banaania, nektariinia ja kuivattuja taateleita.

Palauttavaa vierailla hoodeilla

Kuvassa on  palkinto, jonka sain Voimarinteen sprinttikisan oman ikäluokkani hopeasta :))

Puolimatkan lähtö sunnuntaina

Pyöräilyn valvontaa

Voimarinteen oman sprintin jälkeen lauantaina oli vielä vuorossa perusmatkan kisa. Jatkoin lomailua Voimarinteen residenssissäni vielä sunnuntaihin, jolloin vuorossa oli puolimatkan kisa. Seurasin noita kisoja mielenkiinnolla ja tsekkailin miten kisailijat toimivat vaihdossa ja muutenkin eri tilanteissa. Mukavaa oli myös tsempata kisailijoita ja varsinkin sunnuntaina tuli keskusteltua useamman kilpailijan huoltojoukkojen kanssa.

Sunnuntaina kuulin myös, että lauantain kisassa oli annettu pyöräilyn peesauksesta "stop and go"-rangaistuksia, jossa peesaajan on pysäytettävä pyöränsä ja nostettava se ilmaan ja sen jälkeen saa jatkaa matkaa. Porukka oli tyytyväisiä, kun kisassa oli toteutettu näitä rangaistuksia.

Sunnuntaina siirryin Nummelaan jatkamaan pikalomailua ison siskon luokse. Sunnuntai meni muuten lepopäivän merkeissä aurinkoisessa kelissä kisoja katsellen, autoillen Nummelaan ja nauttien sosiaalisesta kanssakäymisestä sukulaisten kanssa.

Maanantaiksi oli treenikalenteriin merkitty ap uintia ja illaksi palauttava pk juoksu. Pää tuntui heti aamusta jotenkin tukkoiselta, että en uskaltautunut uimaan minulle vieraaseen paikkaan. Juoksemaan teki kuitenkin heti aamusta mieli ja lähdin hyvin määrätietoisesti vieraille kevareille jolkottelemaan. Aurinkoisen kelin takia valitsin vähän varjoisampaa kulkureittiä. Juoksentelin aikani ja nautin juoksusta (voi kunpa olisi ollut sama fiilis sprintin juoksussa). Palailin takaisin samaa reittiä ja tein vielä ketunlenkin, jotta saan tunnin täyteen juoksua. Mutta enpä osautunut oikeille väylille takaisin isolle siskolle! Läksin sitten oikaisemaan polkuja pitkin, mutta sielläkin tuli iso tie vastaan, joten lenkki virahti 15 minuuttia pitkäksi, kun täytyi ottaa varman päälle ja palata tutuille reiteille, josta varmasti osasi takaisin lähtöpaikkaan.

Maanantai-ilta meni vielä mukavasti siskon pojan poikien (4 v. ja 2 v.) touhuja seuraten ja heidän kanssaan pallopelejä pelaten ja sukulaisten kanssa seurustellen. Siinä sivussa nautiskeltiin ison siskon tekmää bravuria eli kotipizzaa, jota on ihan pakko saada jokaisella vierailulla heidän luokseen. 

Kesän herkkuja

Ensimmäisen kesälomaviikon ohjelmaan kuului sitten ihan urakalla kaikenlaista herkuttelua. Kävin maistelemassa Houkutuksen uunijäätelön, jota Freya, paikallinen bloggaaja ja treenailija hehkutti omassa blogissaan jokin aika sitten. Houkutus on minun lempparikahvila Joensuussa. Olen sitä hehkuttanut muutaman kerran täällä blogissakin :) Uunijäätelö oli valtavan iso ja tosi herkullinen. Kannattaa käydä maistamassa, jos on tarvetta hiilaritankkaukselle.

Joka kesäiseen lomatraditioon kuuluu myös Joensuun torin paistetut muikut. Sekin on nyt tältä suvelta koettu. Eilen ajelin leppoisaan tahtiin Cresentilläni keskustaan ja kävin syömässä paistetut muikut ja en voinut vastustaa kiusausta ottaa jälkkäriksi ylisuurta muurinpohjalettua mansikkahillolla ja kermavaahdolla.

Kesäinen Joensuun tori on täynnä elämää. Eilen siellä esitti suomi-poppia varusmiesbändi. Ihan mukavaa taustamusiikkia vaikkapa muikun syönnille.

Lomalaisen mietteitä

Treenikalenterin mukaan mennään kevyttä viikkoa, joka hieman sykyilyttää lomalaista. Aikaa olisi vaikka mihin, mutta koutsi on tiukkana :) Ei toinna säntäillä ja sooloilla vaan ottaa ihan rauhassa. Sunnuntaina pyörälenkin jälkeen, joka muuten sisälsi ihan tosi mukavia kadenssivetoja, sooloilin kyllä taas. Insinöörin putkiaivot sanoivat, että tämän pyöräilyn jälkeen kannattaa käydä kopasemassa juoksua, kun se lauantaina oli yhtä tervan juontia. Koutsin kanssa on kyllä muodostunut ihan tosi avoin treenisuhde. Mie aina teen tunnustuksen ja saan siitä sitten sapiskaa!!! Mutta kun taas piti oman mielenrauhan takia kopasta. Juoksu oli muuten asteen verran helpompaa kuin lauantaina. Mutta tästä eteenpäin olen taas luvannut pyhästi luottaa ammattilaiseen. Totta kai avoimessa treenisuhteessa olen saanut sanoa oman mielipiteen ja jatkossa kannattaa varmaan ensin sanoa ja sitten tehdä, jos saa luvan.

Eilen illalla olin koutsin vetämässä HC-treenissä ja circuit-tyyppisesti vedettiin Rantakylän pururadalla erilaisia rastipisteitä mm. ylämäkivetoja, yhden jalan hyppyjä, askelkyykkyä tasapainolaudalla, kahvakuulaliitteitä, breikkaajan vatsoja jne. jne. Himppa kiire tuli 20 sekunnissa ehtiä vaihtaa rastia. Mutta hiki virtasi taas ja sitä mukaa itikat ja muut öttiäiset saivat ruokaa.

Tänään kävin tekemässä 30 minuutin uinnin Höytiäisen Kaunislahdessa. Arvoin ihan viime metreille asti kumpaan paikkaan menen Lykynlammelle vai Kaunislahteen. Kaunislahti veti pitemmän korren turvallisuuden takia yksin uidessa. Höytiäisen vesi oli vaan tosi kylmää! Jalat oli ihan jäässä uinnin jälkeen. Harmitti kun ei tullut villasukkia mukaan. Välillä myös antoi sellaisen ihan pikkasen sadekuuron. Aurinko ei aamupäivästä paista rannalle, joten jäi hieman viluinen olo.

Koutsin kanssa on jutskattu myös paljon syömisen ja juomisen tärkeydestä. Hassua kun minua pitää muistuttaa syömään enemmän ruokaa sekä myös hiilariherkkuja. Niitä on nyt viikon aikana tullut tosin syötyäkin ja kohta meinasin lähteä Houkutukseen uunijäätelölle. Sain vinkin sen herkullisuudesta täältä.

Blogitekstin kuvat on tämän aamun uintireissulta. Ei ollut uintipaikalla tungosta, vaan ihan yssikseen sai pulikoida.

Äitienpäivä

Se on nyt kesä täällä meilläkin, parhautta <3

Äitienpäivän aamu alkoi Marttailulla eli villasukkaa pukkaa puikoilta taas!

Tarkoitus oli tehdä tänään liikuntapuolella lyhyt kesän ensimmäinen yhdistelmätreeni (pyörä - juoksu). Mutta ajatukset vaihtuivat, kun eilisen liikunnasta vapaan päivän käytin tehokkaasti taloyhtiön talkoissa ja niiden jatkona raja-aidan alusten kitkemiseen. Varmaan kaikkineen sellainen 4,5 h tuli kykötettyä ruumis ällän muodossa. Jo eilen illalla ja tänä aamuna takareidet ovat olleet kipeämmät kuin pitkään aikaan minkään liikunnan jälkeen. Myös yläkroppa (olkapäät ja yläselkä) on ollut hieman tukossa. Niinpä aamupäivästä läksin fillaroimaan kiiturilla. Keli oli taas tämän kevään (kesän) parasta. Tarkoitus oli taas pitentää lenkkiä ja ajelinkin Kuopion suuntaan aina Kuoringalle asti eväineni.

Lidelin capripituiset pyöräilyhousut pääsivät tänään ensimmäistä kertaa baanalle kompressiosäärystimien kanssa. Ja jälleen kerran minulle kävi näin! Oikean pyöräilykengän klossi ei irronnut polkimesta, vaikka kiristin klossin viime reissun jälkeen ihan oikeasti, HÖH!!! Kuoringan rannalla pistelin geelin, vettä, puolet protskupatukasta ja urheilujuomaa nassuun. Energiat piti riittää vielä kotimatkaan. 

Reipas 57 km tuli fillaroitua ja olipahan taas mahtavaa, kivaa, ihanaa, parasta! Tein myös reitillä olleilla suorilla kovia vetoja. Hyvin jaksoin ajaa lenkin ja seuraavalla kerralla taas himppa pitempää lenkkiä!

Kotona odotti äitienpäiväkimppu, Reilun kaupan ruusupuska ja suklaata. Ensin piti vain tosi nopsaan saada murua rinnan alle ja ihan kiva äipänpäivälounas löytyi pakkasen valikoimasta. Ruokailun aikana sain lupauksen, että seuraavan äitienpäivän lounaan saan tarjottuna ravintolassa, jos juniori on töissä vuoden päästä. Sitä ihan innolla odottaessa :)

Jälkkärinä kahvin kanssa suklaata ja eilen tähteeksi jäänyt pullapalanen suklaa-pähkinälevitteellä siveltynä.

Sitten vielä oman äidin muistamista haudalle istutettujen orvokkien muodossa. Olit äiti minulle tosi tärkeä ja rakas <3

Joulun aikaan

Paikallinen sähköyhtiö laittoi toimistonsa pihapuuhun 3600 kpl led-lamppuja, jotka loistavat joka ikinen työaamu ja -ilta, kun ajan siitä ohi työmatkalla.. Ledit loistavat kuin pienet tähdet.

Marraskuun loman aikana kuivatin oman työhuoneen ikkunalle vihdoin ja viimein kasvatetun kukkasen pelkäksi varreksi. Sitkeän kastelun ja toiveiden seurauksena kukka rupesi kasvattamaan uusia, tuoreita, vihreitä versoja. Nyt toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, ettei se kuole lopullisesti tällä joululomalla.

Sain yhteistyökumppanilta joulupaketin, jossa oli suklaisia kanelimanteleita. En ole koskaan maistanut mitään yhtä hyvää!

 

Tällä viikolla monena aamuna taivas oli ihan oranssina auringon noustessa. Tänään on talvipäivänseisaus ja aurinko paistoi tosi kauniisti pienen hetken päivällä. Pakkasta tosin oli reilut kaksikymmentä astetta. Tästä alkaa kilpajuoksu kohti kesää, valoa, aurinkoa ja lämpöä. Tosin ennen sitä levätään pitkät joulun pyhät. Ehkä saadaan myös hieman enemmän lunta näille leveysasteille, jotta päästään ihan oikeesti hiihtämään.