Imatran leiri 21.-23.2.2014

 

Näitten hurjan ihanaisten CCH Racing Women tyyppien Veeran, Pian, Sinin ja Katin kanssa vietin mahtavan leiriviikonlopun Imatralla. Perjantaina lähdettiin Sinin kanssa kimpsuinemme ajelemaan kohti Imataraa kolmen hujakoilla. Olipas kiva kerrankin ajella vain reipas kaksi tuntia kohteeseen. 

Majoituimme Imatran kylpylän lähellä olevaan hulppeaan huvilaan. Kun tulimme perille, vastassa oli minulle ihan uudet tuttavuudet Pia, Veera ja Veeran iskä Vesa. Kohta läksimme tekemään valmistavaa treeniä Endurance Fantics - kestävyysurheilijan kuntosalille. Siellä meitä odotti, totta kai, Wattbike pyörät, joilla ajelimme kukin oman valmistavan treenin lauantain kisaan. Minä ajelin 45 minuuttisen nostamalla kaksi kertaa 3 - 4 minuutiksi tehot kisavauhtiseksi.

 

Illalla meidän oli tarkoitus mennä rentoilemaan kylpylään, mutta käännyimmekin respasta kohti mökkiä. Meille kerrottiin, että kylpylässä ei toimi lämminvesijärjestelmä, joten emme lähteneet riskeeraamaan mukavaa kylpyläkokemusta. Möksälle oli saapunut sillä aikaa viimeinen leriläinen Kati. Katin kanssa olin tutustunut aikaisemmilla Wattbike-kisareissuilla. Illalla kuuntelin, kun tytöt kävivät läpi pyöräilijän kisasuunnitelmia. Niin mielenkiintoista :) 

Lauantaiaamuna herättiin hyvissä ajoin kylpylän aamupalalle ja sen jälkeen tehtiin suksihuoltoa. Pikaluistoa Katin ja minun suksen pohjiin Sinin pohjattomasta voidepurkkiarsenaalista. 

Lauantain ensimmäinen urheilusuoritus tehtiin himppa erilaisessa ympäristössä OSMOS - COSMOS BARISSA. Kisanahan oli Wattbike ajot 200 m ja 10 km. Meitä naisia oli kaiken kaikkiaan seitsemän ajamassa ja sovittinkin kaikki samaan lähtöön.

kuva Indoor Sport of Finland

Miehet ajoivat useammassa lähtöerässä. Tulokset löytyvät täältä. Oma ajo tuntui tosi vaikealta ja odotinkin paljon huonompaa aikaa. Kisan jälkeen en omasta pyörän näytöstä nähnyt noissa olosuhteissa omaa loppuaikaa ja jotenkin olin siinä uskossa, että ajo ei mennyt ihan nappiin. Yllätys oli aika iso, kun tiistaiaamuna näin tulokset. Kymppikilsan aika parani kuukauden takaisesta SM-kisa-ajasta. 

Kisan jälkeen siirryimme kuntosalille tekemään Sinin järkkämää päivän toista treeniä. Treeni sisälsi ylämäkikävelyn, soudun, hiihtoergon, voimapyöräilyn välissä voimaliikkeitä kahvakuulalla, tangolla, levypainolla ja  TRX:llä. Eka kierros tehtiin rauhassa 2 minuuttia liikettä ja vaihdot. Toisessa nostettiin treenin volyymiä ja tehtiin yhdeksän liikettä kutakin minuutti ja vaihto kesti 15 s. Viimeinen kolmas kierros tehtiin sitten vielä astetta tehokkaammin. Tämän jälkeen soudettiin 5 x 1 minuuttia täysillä ja väliin minuutin palauttavat. Sen jälkeen olkin hikistä naista pitkin ja poikin salin lattialla. Vielä jaksoi palautella Wattbikeä pyöritellen.

Tämän aika hapottavan treenipäivän jälkeen siirryttiin Antskun Rossoon syömään ja sitten kohti kylpylää. Kylpylässä estiydyttiin hieroviin vesialtaisiin ja minä sain asettumaan aika tehokkaasti oikean takareiden / pakaran kipuilun. Jossakin vaiheessa lämminvesialtaassa meinasi jo ruveta raukaisemaan. Niinpä ei tarvinnut iltaturinoinnin jälkeen unta kauaa odotella.

Sunnuntai aloitettiin taas kylpylän maittavalla aamupalalla ja jatkettiin päivää kolmen tunnin treenisessiolla. Se aloitettiin puolen tunnin hölkkälenkillä ja jatkettiin möksän terassilla keskivartalotreenillä. Kahden kahvakuulan kanssa tehdyn liikkeen lisäksi oli muutama ihan haastavakin liike, kuten meritähti. Tämän jälkeen laitettiin suksiin pitovoiteet ja lähdettiin aika haastavan jäiselle latu-uralle hiihtämään. Suksi ei pitänyt ollenkaan, eikä hiihtokoulu oikein ottanut onnistuakseen. Mutta muutama lenkura kerettiin hiihtää haastavassa kelissä ja minä sisäistin yhden asian hiihdosta. Hiihdon jälkeen vielä suihku, tavaroiden pakkaus ja viimeiset poseeraukset :)

Sitten vielä kylpylän seisovan pöydän antimista nauttimaan ja kotimatkalle. Olipahan taas yksi mahtiviikonlopuista, jokakoostui huikeista treeneistä, mahtavasta seurasta ja aivan valtavan upeista puitteista. Kiitos kaikille ja erityisesti Sinille <3
Kuvat Katin & Annen kännyistä.

Tankotanssia

Tällaisella kokoonpanolla (minä, Sini ja Karo) juhlistettiin eilen Sinin tiistaina olleita synttäreitä. Noin vuosi sitten oli minulla ensikosketus tankotanssiin ja tykästyin lajiin kovasti. Keskusteluissa Sinin kanssa oli käynyt ilmi, ettei hän ollut koskaan kokeillut tankotanssia lajina. Niinpä halusimme yllättää Sinin viemällä hänet tankoilemaan. Samalla sai Karokin tutustua lajiin ja minä pääsin jälleen testailemaan osaamistani tangolla. Sama paikka Tanssikoulu Dream ja sama opekin neuvoi meitä tankotanssin saloihin, kuin vuosi sitten.

Eilen edettiin vain paljon pidemmälle kuin vuosi sitten. Syynä tähän oli synttärisankarin nopea oppiminen. Hän heitti jos jonkinnäköisen tempun tangolla, kun ope vain näytti mallia.

Ensin tehtiin palomiestä, tuolia, aurinkoa eteen ja taaksepäin ja sen jälkeen niiden yhdistelmiä. Sitten kiivettiin tangolle istumaan, lankuksi jne. Viimeisissä tempuissa minäkin pääsin tangolle jalat kohti kattoa ja pää kohti lattiaa. Mutta niihin temppuihin jäi tämän kertainen tankotestailu. Sinillä nuokin temput onnistuivat tuosta noin vain. Seuraavalla kerralla on taas helpompi lähteä kokeilemaan liikkeitä ja toivottavasti kokeilut jatkuvat tankoilun parissa. Ihan pikkaisen kiinnostaisi joku peruskurssi tankotanssia.

Alkuvuoden villasukat

Alkuvuonna on syntynyt käsitöitä ihan liukuhihnalta. Neulominen on ollut terapiaa ja totaali irrottautumista työstressistä. Lisäksi olen tehnyt muutaman junamatkan, jotka olen käyttänyt hyväkseni neulomalla. Jo viime vuoden lopulla sain tilaustyön villasukista, joiden varret pitäisi olla niin kuin säärystimet. Puikoille pääisvät Novitan sukkalehdessä olevat polvisukat hiukan lyhennettyine varsineen. Neuloin ensimmäiset kokeiluversiot sinisestä langasta ja sitten itse tilausukat kirsikan värisestä langasta. Siniset ryppyvarsisukat lämmittävät tätä nykyä Päivin, uinninopettajan jalkoja :)

Etelän leirin menomatkalla aloitin neuloa luonnonvalkoisia piirakkasukkia, jotka päätyivät valmistuttuaan blogin / fb:n kautta arvottavaksi. Sukat matkaavat blogissa kommentoineen SannaP:n jalkoja lämmittämään Helsinkiin, kunhan saan ne vietyä postiin.

Etelän leirillä katsoin "kauhuissani" koutsin rikkonaisia villasukkia ja heti leirin jälkeen pääsivät puikoille kahdet villasukat neulottuna mittatilaustyönä koutsille. Toiset yksiväriset sukat on neulottu 7-veljestä langasta ja iloisenkirjvia sukat on kesävillasukat.

Viime aikojen neuleet ovat muuttaneet muotoaan radikaalisti ja niitäkin on valmistunut jo huima määrä. Nämä ihanuudet lämmittävät koiruuksia. Nämä neuleet vaativat oman postauksen :)

Uinnin hurmaa

 

Viime viikonlopun uintiopetuksesta johtuen tällä viikolla oli buukattu treenikalenteriin kaksi uintitreeniä tiistaina ja tänään lauantaina. Tiistaina meinasi epäusko saada vallan, kun meidän olisi pitänyt sopia tekemään omaa tekniikkatreeniä Karon ja Hannen kanssa seuran seitsemän uintiatleetin kanssa samalla radalla. Onneksi he siirtyivät osaksi aikaa viereiselle mastersien radalle, niin kerettiin tekemään jonkin aikaa omaa tekniikkatreeniä. Loppuaika menikin sitten uidessa kiireesti "junan" alta pois, kun atleetit vetivät omaa treeniään.

 

Loppuviikosta laitettiinkin sitten sähköpostit suihkimaan ja saatiin Hannen kanssa aikamoinen sähköpsostimaraton aikaiseksi. Lopputuloksena oli oma "hitaiden" tunnin vuoro lauanatai-aamupäivään. Se sopi meille enemmän kuin hyvin. Tänään mentiin sitten hallille, eikä meitä hitaita ollut kuin Hanne ja minä. Saatiin ihan rauhassa tehdä tekniikkadrillejä.

Tilattiin tuollaiset Päivin ehdottamat etusnorkkelit ja tänään tutustuttiin niihin ihan perin pohjin. Vartalon kierrot, myyräuinti, käsivedot, pään asento - uintiharjoitteet onnistuivat tuon snorkkelin avulla erinomaisesti. 

Vapariuinnin potkuharjoitteet tulevat olemaan myös jatkossa ohjelmassa!!! Eikö niin Päivi? :)  Potkut eivät vain tahdo lähteä pakarasta! Treeniä, treeniä, treeniä.....

Sini-koutsi tuli toipilaana radan reunalle kuvaamaan meidän uintia ja antamaan ohjeita tekniikkaan. Minun pitää keskittyä uinnin tekniikassa:

- vartalon kiertoon

- pään asentoon

- potkuihin 

- käsivetoon

Mahtava treeniviikko takana ja niin onnellinen olotila kaikesta, mitä tämä treenailu on tuonut tullessaan :) :) :)

Kuvat Hannen kamerasta, KIITOS!
 

Etelän leiri 17.-19.1.2014

Viime lokakuussa Hannen teräsnaisbileissä yksi vieraista ja Hannen ystävistä oli Päivi, joka myös kirjoittaa blogia ja harrastaa triathlonia. Olen seurannut Päivin kirjoituksia ja ihaillut hänen tietämystään ja osaamistaan uinnissa. Minun uintihistoriahan on sellainen, että olen harrastanut kuntouintia ja käynyt joskus jopa sukelluskurssinkin. Mutta vaparia en ollut koskaan opetellut uimaan. Vuosi sitten syksyllä kävin uimaseuran uimakurssin ja opin uimaan jollakin tavalla vaparia. Sen jälkeen olen vain käynyt uimassa ja aina sieltä täältä, lähinnä blogeista yrittänyt onkia jotain tietoa uinnin tekniikasta, välineistä ja uintitreeneistä. 

Hannen partyissa Sini-koutsi ja Päivi jutustelivat ja rupesivat suunnittelemaan meille leiriä, jossa yhtenä suurena ja tärkeänä osana olisi Päivin uintiopetus. Tämä leiri saatiin sovittua Wattbike-kisojen yhteyteen viime viikonlopulle piäkaupunkiseudulle.

Minulla meinasi itku päästä, kun pitkään näytti siltä, että en pääse lähtemään koko leirille työkiireiden takia :( Onneksi sitten hokasin, että vaikka muu porukka lähtee perjantaiaamuna autolla kohti etelää, niin voin ihan hyvin tulla junalla perässä. Niinpä perjantaina työpäivän päätyttyä hyppäsin Helsingin junaan ja rupesin neulomaan villasukkaa. Sain sen kärkikavennusta vaille valmiiksi ennen Tikkurilan asemaa, jossa hyppäsin junasta pois. Asemalla oli koko muu porukka Sini-koutsi, Hanne ja Karo minua vastassa. Missasin leiristä ainoastaan perjantain uintiopetuksen.

Asemalta ajettiin suoraan Liikuntamyllyyn, valtavan isoon halliin, josta löytyi vaikka mitä treenipaikkoja eri lajeille. Sieltä löytyi mm. Wattbike-pyöriä tuollaisten kaltereiden takana. Tehtiin Karon ja Hannen kanssa valmistava treeni. Minä pyörittelin kampia 45 min ja nostin kaksi kertaa watit neljäksi minuutiksi VK2 yläalueelle. Sini-koutsi ajeli Nishikillään myllyn radalla oman seuran pyörätreeniä. Treenin jälkeen ajeltiin Karon meille järjestämään yöpaikkaan, iltapalaa nassuun, jutustelua ja nukkumaan. Tyttäret olivat himppa väsyneempiä kuin minä, kun Päivi oli pitänyt heille jo haasteellisen uintitreenin.

Lauantai aloitettiin pitkällä aamulla ja sitten Jumboon lounaalle ennen Wattbike kisoja, josta oma postaus täällä.

Kisan jälkeen siirryttiin taas Liikuntamyllyyn Sini-koutsin pitämiin juoksutreeneihin. Ennen sisälle menoa käytiin tekemässä pieni happihyppely ja kertaamassa Wattbike-kisan vaiheita.

Siinä kun aloiteltiin treeniä, tuli meitä jututtamaan Riikka (kuvassa toinen vasemmalla), joka oli bongannut minut ja Hannen ihan ja vain meidän blogien perusteella. Minut hän oli tunnistanut tuosta Kuopio triathlon buffista. Riikka oli tuumannut kaverilleen, että mitä nuo täällä tekee? Ihanaa, kun tulit juttelemaan :) Se antoi taas kivan fiiliksen siitä, että näitä meidän blogeja tosiaan joku lukee. Riikka oli hallissa myös tekemässä oman seuran treeniä. 

Mitähän tässä oikein pitäisi tehdä?

Sini piti meille juoksuun liittyviä liikkumisharjoitteita. Tuossa vaiheessa porukka vain oli aika väsähtänyttä ja meikäläinen aika ulapalla koko touhusta. Ainoastaan lähtöstartit spurtteihin eri asennoista onnistuivat minulta kuta kuinkin jotenkin. Mutta eiköhän tuokin treeni antane joitakin eväitä tuleviin koitoksiin. Loppujuoksu, jossa pareittain juostiin ja parin spurtteihin piti vastata, alkoi olla jo liian raskasta.

Liikuntamyllystä siirryttiin Tikkurilan Rossoon myöhäiselle, mutta ah niin maistuvalle päivälliselle. Päivi kävi läpi perjantaisissa uintitreeneissä kuvaamaa materiaalia ja kertoili miten porkut, vartalon kierrot, pään asennot, käsien liikkeet pitäisi olla oikeaoppisessa vaparissa. Päivän rasitusten ja hyvän ruuan jälkeen ei unta tarvinnut paljon odotella majapaikassa kenenkään meistä.

Sunnuntaiaamuna heti aamupalan jälkeen suunnistettiin Mäkelänrinteen uimahallille leirin viimeiseen uintisessioon. Päivi oli jo asemissa ja pitikin seuraavan kaksi tuntia meitä ohjaksissaan.

Ihan ekaksi tehtiin alkulämpäksi kuivaharjoittelua. Sitten siirryttiin altaaseen ja pitihän sitä alkuverra käydä vetäisemässä 50 metrin radalla. Sitten siirryttiin omalle 25 metrin radalle ja tehtiin Päivin oma uintitreeni, joka keskittyi potkuihin unohtamatta vartalon kiertoa ym. uinnissa hyvin tärkeää tekniikkaa. Eihän se meikäläisellä ollut niin kauhean vauhdikasta eikä näyttävää se uinti, mutta perässä pysyttiin kaikissa tekemisissä. Mahtava, upea, opettavainen, monipuolinen + kaikki muut mahdolliset adjektiivit tuosta uintitreenistä. Olin niin odottanut ja sain paljon, paljon enemmän! Ainoa asia, joka meni ihan nappiin minulla oli ?kellunta, jolla lopeteltiin uintitreeniä rentoutuen ja nauttien. Kellunnassa ruvettiin mahalleen veteen ja annettiin veden nosteen nostaa raajat pinnalle.

Päivillä oli mukana kaikenlaisia uintileluja, joita saatiin myös kokeilla. Lopuksi vielä vähän hassuteltiin altaassa :)
Uinnin jälkeen siirryttiin kahvioon ja käytiin taas tallenteiden avulla läpi kunkin uintitekniikkaa. Päivi opasti ja neuvoi hienosti, että missä mättää. Saatiin myös tosi hyviä neuvoja, joilla kunkin kannattaa omia heikkoja kohtia ruveta harjoittamaan.

Päivi pääsi ilman muuta meidän villasukkateamiin, kun luovutin tälle ihanalle uintiopettajalle ja villasukkaihmiselle uudet villasukat :)

 Päivä jatkui vielä iloisella kotimatkalla, kun muisteltiin tämän viikonlopun tapahtumia ja kirjattiin yhdessä ylös uintitreenin sisältöä ja mietittiin yhteisiä uintitreenejä. Tästä viikonlopusta riittää virtaa vielä pitkäksi aikaa eteenpäin...Kiitos kaikille, olette ihania <3

Tilinpäätös vuodesta 2013

Kirjoitin täällä toiveita vuodelle 2012 ja täällä tilinpäätöstä vuodesta 2012. Nyt olisi vuorossa kirjoittaa tilinpäätös viime vuodesta 2013. Olen kopsannut toivepostauksen (vuodelle 2012) tekstin tähän kirjoitukseen mustalla ja punaisella tilinpäätöksen vuodesta 2012. Nyt kirjoitan sinisellä tilinpäätöksen vuodesta 2013.

Vuosi 2011

Työrintamalla kipuilin koko alkuvuoden etsien paikkaani, identiteettiäni ja syitä kaikkeen tapahtuneeseen. Kesällä annoin työn imun ruveta viemään ja loppuvuodesta kerroin ex-työkaverille, että mottoni on nykyisin "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Aivan turha on pyristellä tässäkään asiassa tutkainta vastaan. Ainoana miinusasiana työkuvioissa on ainainen kiire ja työn määrän henkinen kuormittavuus. Tähän asiaan toivoisin helpotusta ensi vuonna! Mukavana asiana ensi vuonna työrintamalla toteutuu muutto ihan uusiin tiloihin, joka oman muuttorumban jälkeen muuttuu varmaankin iloiseksi asiaksi.

Vuosi 2012

Työrintamalla töitä jaettiin syksyllä uudelleen ja minun työkuormaa helpotti tämä järjestely. Tosin työt eivät tekemällä lopu ja niinpä työntäyteisiä päiviä on saanut tehdä tuonkin jälkeen. Mutta on voinut keskittyä kapeampaan vastuualueeseen ja siihen kunnolla. Minä olen tällä hetkellä tyytyväinen omaan osaamiseeni juuri sillä paikalla millä teen työtä. Tosin mikään työyhteisöhän ei ole ongelmaton, mutta onneksi ongelmiin löytyy yleensä ratkaisu.

Toukokuussa muutettiin uusiin tiloihin ja nehän ovat olleet tosi mieleiset. Yhtään kertaa ei ole ollut ikävä vanhaa työhuonetta.  Kahvitauotkin pidetään nykyisin Kaivohuoneella :) 

Vuosi 2013

Työrintamalla on jatkunut mukavan oloinen työtahti koko vuoden. Joskus on ollut vähän kiireempää ja joskus on ollut vähemmän kiireempää. Mutta kokonaisuus on ollut hyvä. Stressiä ei ole työn takia tarvinnut enemmälti kantaa. Kehityskeskustelussa sanoin pomolle, että nythän ei ole muuta kuin odotella eläkettä :) Toivon työtehtävien jatkuvan samanlaisena kuin nytkin. Tosin maanantaina tammikuun 27. päivänä tekevät neljän kunnan kunnanvaltuustot päätöksen liittyvätkö ne Joensuun kaupunkiin. Jos päätökset ovat myönteisiä kuntaliitokselle, niin sehän tietää tulevaisuudessa paljon töitä myös meidän sektorille.

Vuosi 2011 
Henkisesti "raskaan" työn vastapainoksi olen kerännyt itselleni mukavia ja mukaansa tempaavia harrastuksia, joita haluaisin edelleen kehittää. Liikuntarintamalla pidän varmaan lentopallon mukana kuvioissa ihan sen sosiaalisuuden takia. Vuosikymmenien tuttavuus pelikavereiden kanssa ei saa kuolla eikä kuihtua. Samoin seuratyö lajin parissa jatkuu varmaan jollakin intensiteetillä. Juoksurintamalla toiveissa olisi puoli- ja / tai koko maratonin juokseminen. Tätä edesauttaa töissä suunnitteilla oleva kunnonkohotusprojekti, johon olemme lähdössä toivottavasti mukaan.
Vuosi 2012

Liikuntarintamalla tämä kulunut vuosi on ollut minulle antoisin ikinä. Sain taapertaa lappu rinnassa yhden puolikkaan toukokuussa ja sitten ihan juosta toisen puolikkaan syyskuussa. Nämä juoksut loivat uutta uskoa ja toivoa liikunnalliseen tulevaan. Jo ensimmäisen taaperruksen pohjalta uskalsin ruveta haaveilemaan liikunnan monipuolistamisesta ottamalla treenailuun mukaan pyöräilyn ja sitten syksyllä uinnin. Intoa puhkuen olen luonut myös haaveita tulevaan (erillinen postaus tulossa). Työpaikka läksi mukaan TYKE-hankkeeseen ja sekin on tuonut minulle erittäin mukavan lisän lajikirjollaan, testailuillaan ja muulla kanssa käymisellään treenikirjoon. Näiden liikkumisten johdosta olen ollut fyysisesti ja henkisestikin tosi hyvässä kunnossa koko vuoden. 
Lentopallon pelaaminen on jäänyt käytännön pakosta melkein kokonaan pois kuvioista syksyn aikana. Sen sosiaalisuuden menetys harmittaa ihan vähäsen :( Lentopallo on kuvioissa talkootyön merkeissä eli käyn kirjaamassa sekä Riennon että NiceTeamin pelejä.
Vuosi 2013

Kulunut vuosi 2013 on vain antanut lisää uusia kivoja juttuja liikuntarintamalla. Vuoden alkupuolella TYKE-hanke loppui, mutta lopputestit osoittivat huikeita muutoksia kropassa ja osoitti myös sen, että vielä on mahdollisuus kehittyä. Kestävyysurheilu tuli tosissaan mukaan repertuaariin Sini-koutsin myötä kesäkuun alusta. Silloin Sini aloitti ensimmäisen 4 kuukauden satsin minun valmentajana. Sopparia jatkettiin ja treenailen nykyisin treenikalenterin mukaisesti. Tämä oli yksi tämän vuoden parhaimpia päätöksiä! Tavoitteellinen treenailu on antanut niin paljon, terveyttä, energisyyttä, uusia ystäviä, reissuja, kisoja, jopa mitaleita ja  paljon, paljon muutakin.

Lentopallo lajina on mukana vain talkootyönä ja penkkiurheiluna. Kävin kirjaamassa sekä Riennon että NiceTeamin pelejä. Lisäksi olen käynyt katsomassa SurVo:n pelejä. 

 

 

Vuosi 2011  
Opiskelurintamalla jatkan Avoimen opiskeluja vasemmalla kädellä. Opiskelujen jatkamista ovat ihmetelleet kaikki kenelle olen niistä kertonut. Minä en tiedä, mitä haluan itselleni (tai muille) todistaa näillä opintopisteillä? Mutta, kun kuitenkin mieli tekee opiskella, niin antaa mennä ja katsotaan lopputulos! Kansalaisopiston kursseista kiinnostaisi jonkinasteinen englannin kielen opiskelu. Ensi viikolla täytyy tsekata tämän kevään kurssikalenteri.

Valokuvausrintamalla minua kiinnostaa luonto- ja makrokuvaus. Kuvauskurssien antia olen jo etsiskellyt netistä.
Vuosi 2012
Opiskelu jatkui jonkin aikaa alkuvuoteen, mutta opintopisteitä ei tänä vuonna herunut. Opiskelun laitoin telakalle ehkä eniten sen takia, etten tässä työyhteisössä ja tässä asemassa tule tarvitsemaan (tässä vaiheessa?!?!) uutta tutkintoon johtavaa koulutusta. Tarvitsen ainoastaan vastuualueeseeni kohdistuvaa koulutusta ja kurssitusta. 
Valokuvausrintamalla olen elänyt heinäkuun jälkeen kännykameran ja pokkarin ehdoilla. Järkkäri on ollut siitä asti jäähyllä! Valokuvaus kiehtoo, mutta missä muodossa ja millä intensiteetillä nähdään tulevaisuudessa. Tämä blogini ei olisi blogi, jos siinä ei olisi valokuvia. Tosi vähän käytän netistä imuroituja kuvia (niissä on aina lähdemerkintä), muuten kaikki blogini kuvat ovat omia tuotoksia.
Vuosi 2013

Ylimääräisiä opiskeluja en ole jatkanut eikä niihin ole tällä hetkellä minkäänlaista paloa. Ainoastaan työtehtävien hoidon vuoksi pakolliset koulutukset olen käynyt, jotta kaikki tarvittavat kortit olisivat voimassa. Työn puolesta pääsin keväällä Maanpuolustuksen jatkokurssille, joka oli mielenkiintoinen alueella tapahtuvien muutosten (mm. Kontiolahden varuskunnan lopettaminen) johdosta. Tuolla sektorilla haluaisin olla aktiivisempi myös vapaa-aikana.

Valokuvaus on pysynyt räpsimislijalla, koska useimmin kuvia tulee otettua kännykällä. Olen tosin päässyt nauttimaan myös ystävien järkkäreiden tuotoksista :)

Vuosi 2011
Kirjarintamalla jatkukoon sama mukava kirjatahti kuin tänä vuonna :)
Vuosi 2012
Kirjoja tuli luettua vuonna 2012 29 kappaletta (kun se v. 2011 oli 53 kappaletta). Tähänkin määrään täytyy olla tyytyväinen :) Jumitin muutaman kirjan kanssa useamman viikon, koska kirja ei ollut vaan kiinnostava, mutta en voinut jättää lukemistakaan kesken!!
Vuosi 2013

Kirjat kuuluvat edelleen elämääni tosi tärkeänä osana. Minulla on aina joku kirja lukulampun alla. Vuonna 2013 luin 24 kirjaa eli noin kaksi kirjaa kuukaudessa. Tahti on hieman hiipunut edellisvuosista, mutta luulen että totaalistoppia ei kirjojen lukemiseen ole näköpiirissä.

Vuosi 2011
Vuonna 2011 aloitin  toisenkin uuden harrastuksen, nimittäin neulomisen. Tunika itselleni ja  sukat juniorille ovat jo käytössä ja käsityökorissa odottaa loppuun saattamista säärystimet. Neulominen kiehtoo minua tosi paljon. Siinä saa konkreettista, kaunista ja käytännöllistä aikaan ihan omin pikku kätösin.
Vuosi 2012
Käsityörintama oli toinen selvästi plussalle jäävä toiminnan haara. Vuoden 2012 tuotoksia ovat (neulomisia tai virkkauksia):
- punatulkkulapaset, säärystimet, tuubihuivi II, neliökauluri, neliötunika, oikeita isoäidin neliöitä yli 40 kpl (odottavat toteutusideaa!), fasaanivillasukat, torkkupeitto I, kesävillasukat (punaiset), juhannusvillasukat, kesävillasukat (siniset), hihatin, torkkupeitto II, piirakkasukat, virkattu tunika, mustat lapaset, siniset lapaset
Tästä käsityöinnostuksesta olen erittäin iloinen ja toivon, että se tulee jatkumaan yhtä kivana ja aikaan saavana.
Vuosi 2013

Vuonna 2013 käsityöt säilyivät myös tiukasti mukana elämässä. Vuoden aikana tuli tehtyä (neulottua tai virkattua)
- kesävillasukat, lapaset, torkkupeitto III, torkkupeitto IV ja villasukat, siksak villasukat, lapaset ja pipo, hamonen, torkkupeitto V, slipoveri, 4 paria piirakkavillasukkia, 1 kpl tosi iso villasukka, 3 paria perusvillasukkia

Vuosi 2011

Juniorin ja karvaisen kanssa toivoisin saman yhteiselon jatkuvan kuin viime vuonnakin. Juniori tulee tänä vuonna täysi-ikäiseksi ja sekin tuo omat kuviot eteen, kuten autokoulun. Toivoisin voivani antaa hänelle ne elämän eväät, jotka kantavat itsenäiseen ja onnelliseen hänen omaan elämäänsä. Karvainen saattaa elää jo viimeisiä vuosiaan ja toivonkin että se voisi elää ne onnellisena ja rakastettuna koirana. 

Muuten ihmissuhderintamalla toivoisin hieman vilkkaampaa vuotta, kuin viime vuosi!
Vuosi 2012 
Juniori täytti 18 v. marraskuussa ja sai ajokortin joulukuun puolella. Vajaa kuukausi on jouduttu neuvottelemaan, aikatauluttamaan, laittamaan tärkeysjärjestykseen molempien menoja. Mamma on muutaman kerran joutunut kävelymieheksi, mutta ihan omasta vapaasta tahdosta. 
Karvainen on vanhentunut taas vuodella ja lokakuussa ikää tuli 11 vuotta, joten elämän ehtoopuolella alkaa karvaisen elämäkin olla. Ajattelen jo kauhulla tilannetta, että juniori muuttaa pois kotoa ja karvainen saavuttaa elämän päätepisteen samaan aikaan!
Vapaa-ajan sosiaalinen elämä ei ole vilkastunut, tosin en ole sen eteen töitä tehnytkään. Vapaa-aika on mennyt tosi rattoisasti harrastusten ja talkootöiden merkeissä. 
Vuosi 2013
Juniori valmistui kesäkuun alussa puusepäksi ja sai heti töitä. Siitä alkoi tosissaan oman elämän suunnittelu ja loka-marraskuussa hän osti oman auton ja muutti omaan kämppään. Mamman olo on toisaalta tosi outo ja toisaalta valtavan helpottunut ja onnellinen. Oma lapsi kasvaa ja itsenäistyy ja pärjää jo omillaan. Onnea hänen elämäänsä :)
Karvainen vanheni taas vuodella ja täytti 12 v. lokakuussa. Hän alkaa olla jo aika väsynyt ja sisällä ei pitkään ole enää jaloillaan vaan hakeutuu makuuasentoon. Sängylle hyppääminen on joskus tosi vaivalloista ja on ollut tilanteita jolloin mamman on autettava hänet sänkyyn. Uutena toimintona on tullut halu päästä täkin alle ja ihan iholle nukkumaan. Peiton nurkkaa täytyy raottaa, jotta hän pääsee umpisukkeluksiin. Jos tätä ei tajua tehdä, niin saa pehmeän tassun kosketuksen omaan olkapäähän. Samalla tavalla tehdään juniorille silloin kun juniori on koiran vahtina ja mamma maailmalla.
Vapaa-ajan sosiaalinen elämä on vilkastunut tänä vuonna uusien treenikaverien ja koutsin myötä. Blogi- viikonloppua, yhteistreeniä, kisamatkoja ja muutakin toimintaa on tullut uusien ystävien myötä. Myös tämän blogin ja facebookin kautta pääsee kosketuksiin uusien ihanien ystävien kanssa, mahtavuutta josta tykkään kovin :) 

PS. Kirjoittelen vielä omat postaukset vuoden 2013 pähkäilyjen päivitykset, part 2 ja sitten jossakin vaiheessa vuoden 2013 urheilullisista suunnitelmista.