Tällä viikolla on pakkanen tehnyt kahtena iltana minulle källin. Keskiviikko iltana meillä oli TYKE:n ohjelmassa perinteisen hiihtokoulu Pärnällä. Olin odottanut tuota iltaa kuin kuuta nousevaa. Valmistauduin töiden jälkeen iltaa varten ja odotin sitä ihan oikeasti innoissani. Meidät muutama TYKE:läinen oli buukattu ihan oikean hiihtokoulun oppitunneille, jossa käytiin perinteisen hiihtoa läpi. Kun oli aika suunnata Volvon nokka kohti Pärnää, näytti kotimittari ulkolämpötilaksi -23 astetta pakkasta. Minä tein tyhmässä päässäni virhearvion ja en lähtenyt vaan jäin kotiin noitumaan tätä talvea ja pakkasta. Pakkanen nousi tässä meillä muutamassa hetkessä - 14 asteesta tuonne -23 asteeseen ja laski kymmenen aikoihin illalla sitten takaisin noihin siedettäviin lukemiin. Eri puolilla kaupunkia oli pakkasessa ollut keskiviikkoiltana noin kymmenen asteen eroja. Tietenkin Pärnällä ei pakkanen ollut paukutellut noissa lukemissa ja hiihtokoulu oli pidetty ja minä missasin sen.
Torstaina oli vuorossa lumikenkäilyä Repokallion maisemissa. Pakkanen teki saman tempun kuin keksiviikkoiltana. Pakkasta oli -22,2 astetta, kun läksin vauhdilla sauvoen kohti Repokalliota. Laitoin vielä yhden välikerrosvaatetuksen ihan viime metreillä päälle. Minulla oli aluskerrasto, välikerrasto ja toppatakki sekä -housut, päässä puffi, pipo ja huppu ja jaloissa villasukat ja työkengät. Tunti tarvottiin lumihangessa menemään mäkeä ylös ja alas. Välillä paineltiin melkein täyskuun loisteisessa metsässä. Kivaa oli :)
Tekstin kuvituksena 1. päärynäomena ja 2. granaattiomenan mehu ja siemenet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti